Mihin suuntaamme ajatuksemme, sitä toteutamme. Negatiivinen ajattelu tuottaa negistelyä, ratkaisukeskeinen ajattelu tuottaa ratkaisuja, myönteinen ajattelu tuottaa mielekkyyden kokemuksia. Kyse ei ole niinkään siitä, miten asiat faktisesti ovat, vaan siitä, miten suhtaudumme niihin. Olosuhteesi voivat siis olla haasteelliset, mutta voit itse valita, mistä näkökulmasta tilannettasi katsot. En puhu pakkopositiivisuudesta tai hankalien…

Kirjoitan tätä tekstiä parhaillani kamppaillen tämän kysymyksen äärellä. Olen hiukan kipeänä, mutta en niin kipeänä, ettenkö voisi kirjoitella muutamaa ajatusta ylös. Tässä vaan, kotona, pyjamassa, teekupin äärellä, pikkuisen niiskuttaen, pää vain hiukan raskaana ja kipeänä. Vielä muutama vuosi sitten tällainen olo ei olisi ollut mikään este täysipainoiselle työpäivälle. Vähän buranaa…

Flow-sanasta on tullut kätevä arkikielen ilmaus kuvaamaan hyvää meininkiä, merkityksellisyyttä, tehtävän imua ja hommien sujuvaa etenemistä. Onnellisuustutkija Mihály Csíkszentmihályin flow-teoria asettuu usein toimivaksi viitekehykseksi, kun puhutaan työn mielekkyydestä. Csíkszentmihályi on tutkinut onnellisuutta vuosikymmenten ajan: Millaisissa tilanteissa ihminen kokee syvää iloa ja nauttii olemassaolostaan? Näissä hetkissä syntyy flow-tila, jolle on tyypillistä…

Taipuu vaan ei taitu – eli mikä tekee organisaatiosta resilientin? Resilienssi tarkoittaa psyykkistä joustavuutta tai psyykkistä palautumiskykyä. Toisin sanoen, kun putoaa kuoppaan, ponnahtaa sieltä myös ylös. Ponnahduksen tahti tai voima onkin sitten jo kovin yksilöllistä – toisilla on luonnostaan enemmän psyykkistä joustavuutta kuin toisilla. Kyse on kuitenkin harjoiteltavasta taidosta. Voimavarat…

Työkyky ja työhyvinvoinnin kokemus koostuvat fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista osa-teijöistä. Kyseessä on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen – kuin talo, jossa eri kerrokset ja huoneet tukevat toisiaan ja ovat toisistaan riippuvaisia tehden rakennuksesta terveen ja toimivan. Työterveyslaitos on lanseerannut työkyky-talon ajatuksen jo aikaa sitten, ja malli on otettu organisaatioissa hyvin…

Kun ollaan aikuisiksi ja ammattilaisiksi, ei ole tapana tunteilla. Suomalaisen työkulttuurin ammattilaisuus on totuttu ajattelemaan kliiniseksi rationaalisuudeksi ja erilaisten työroolien suojaamaksi saarekkeeksi. Työelämä on kuitenkin nopeasti muuttuvat ympäristö (ilman koronaakin), ja tutkijoiden havainnot tunnetaitojen suojaavasta roolista ovat viime vuosien kuluessa lisääntyneet. Vaikuttaa siltä, että tulevaisuuden ammattilainen selviää työelämän aallokoista sitä…

Itsensä johtaminen on työelämätaitojen kokonaisuus, jossa on kyse toimintaenergian ja huomion suuntaamisesta työpäivän aikana. Suuri osa päivittäisestä toiminnastasi on rutiinien suorittamista, työpaikallakin. Pyörää ei toki kannata keksiä aina uudelleen, ja on mielekästä säästää toiminta- ja ajatteluenergiaa automatisoimalla arkitoimintaa. Kiinnität huomion asioihin, joihin olet tottunut sen kiinnittämään, sen kummemmin asiaa kyseenalaistamatta….

Etävastaanotto, etäkonsultaatio, etävalmennus, jopa etäterapia. Sähköisen viestimien aikakaudella asiantuntijapalveluidenkin käyttöä on totuttu hoitamaan kätevästi ja tehokkaasti erilaisten etäyhteys-palveluiden avulla. Eri ammattiryhmien eettiset neuvostot pohtivat ja ottavat kantaa etäpalveluiden luotettavuuteen ja laatuun säännöllisin väliajoin, tosin tätä nykyä aina vain harvemmin. Totumme uusiin ”käyttöliittymiin” pikku hiljaa. Työnohjauksen näkökulmasta katsoen etäohjaukseen lienee yhtä…

Yksi merkittävimmistä työmotivaation ylläpitäjistä on palaute – sen saaminen ja antaminen. Työelämässä keskustelu palautteesta kaventuu kuitenkin usein akselille positiivinen-negatiivinen, ja palautteen suunta on aina esimieheltä työntekijälle. Pahimmassa tapauksessa palaute -sana assosioituu ainoastaan kerran vuodessa pidettävään kehityskeskusteluun. Palautetta voi kuitenkin tarkastella laajaluonteisempanakin ilmiönä. Työpalaute voidaan jakaa luonteeltaan neljään kategoriaan: Palkitseva, nostattava,…