Resilientti organisaatio

Taipuu vaan ei taitu – eli mikä tekee organisaatiosta resilientin? Resilienssi tarkoittaa psyykkistä joustavuutta tai psyykkistä palautumiskykyä. Toisin sanoen, kun putoaa kuoppaan, ponnahtaa sieltä myös ylös. Ponnahduksen tahti tai voima onkin sitten jo kovin yksilöllistä – toisilla on luonnostaan enemmän psyykkistä joustavuutta kuin toisilla. Kyse on kuitenkin harjoiteltavasta taidosta. Voimavarat…

lue lisää

Onnellisen työn talo

Työkyky ja työhyvinvoinnin kokemus koostuvat fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista osa-teijöistä. Kyseessä on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen – kuin talo, jossa eri kerrokset ja huoneet tukevat toisiaan ja ovat toisistaan riippuvaisia tehden rakennuksesta terveen ja toimivan. Työterveyslaitos on lanseerannut työkyky-talon ajatuksen jo aikaa sitten, ja malli on otettu organisaatioissa hyvin…

lue lisää

Tuntuvaa työelämää – tunnetaidot ammatillisuuden tukena

Kun ollaan aikuisiksi ja ammattilaisiksi, ei ole tapana tunteilla. Suomalaisen työkulttuurin ammattilaisuus on totuttu ajattelemaan kliiniseksi rationaalisuudeksi ja erilaisten työroolien suojaamaksi saarekkeeksi. Työelämä on kuitenkin nopeasti muuttuvat ympäristö (ilman koronaakin), ja tutkijoiden havainnot tunnetaitojen suojaavasta roolista ovat viime vuosien kuluessa lisääntyneet. Vaikuttaa siltä, että tulevaisuuden ammattilainen selviää työelämän aallokoista sitä…

lue lisää

Työpäivän juoni – tarinallinen näkökulma itsensä johtamiseen

Itsensä johtaminen on työelämätaitojen kokonaisuus, jossa on kyse toimintaenergian ja huomion suuntaamisesta työpäivän aikana. Suuri osa päivittäisestä toiminnastasi on rutiinien suorittamista, työpaikallakin. Pyörää ei toki kannata keksiä aina uudelleen, ja on mielekästä säästää toiminta- ja ajatteluenergiaa automatisoimalla arkitoimintaa. Kiinnität huomion asioihin, joihin olet tottunut sen kiinnittämään, sen kummemmin asiaa kyseenalaistamatta….

lue lisää

Etäyhteys työnohjauksessa – etäisyyttä vai yhteyttä?

Etävastaanotto, etäkonsultaatio, etävalmennus, jopa etäterapia. Sähköisen viestimien aikakaudella asiantuntijapalveluidenkin käyttöä on totuttu hoitamaan kätevästi ja tehokkaasti erilaisten etäyhteys-palveluiden avulla. Eri ammattiryhmien eettiset neuvostot pohtivat ja ottavat kantaa etäpalveluiden luotettavuuteen ja laatuun säännöllisin väliajoin, tosin tätä nykyä aina vain harvemmin. Totumme uusiin ”käyttöliittymiin” pikku hiljaa. Työnohjauksen näkökulmasta katsoen etäohjaukseen lienee yhtä…

lue lisää

Paloa palautteesta

Yksi merkittävimmistä työmotivaation ylläpitäjistä on palaute – sen saaminen ja antaminen. Työelämässä keskustelu palautteesta kaventuu kuitenkin usein akselille positiivinen-negatiivinen, ja palautteen suunta on aina esimieheltä työntekijälle. Pahimmassa tapauksessa palaute -sana assosioituu ainoastaan kerran vuodessa pidettävään kehityskeskusteluun. Palautetta voi kuitenkin tarkastella laajaluonteisempanakin ilmiönä. Työpalaute voidaan jakaa luonteeltaan neljään kategoriaan: Palkitseva, nostattava,…

lue lisää

Vallaton Valopää

  Olen ollut nyt reilut viisitoista vuotta ihan kelpo kansalainen. Tämä ajanjakso alkoi sinä päivänä, kun täytin 25 vuotta. Sitä edelsi useamman vuoden ongelmanuoren taival – olin nimittäin alle 25-vuotias peruskouluttamaton. Ongelma tosin mahtoi olla lähinnä tilastollinen, sillä olin kiitettävin arvosanoin päätellystä lukiosta saakka koko ajan töissä, ja sen myötä…

lue lisää

Ammattihaaveilija

Juoksija. Konserttinokkahuilisti. Lentoemäntä. Näyttelijä. Tällaisista ammateista muistan haaveilleeni lapsuudessani. Haaveet ammattiurheilusta ja matkailutyöstä karisivat koululiikuntatunneille ja terveydenhoitajan pituuskäyrille, mutta näyttelijäntyön haave säilyi aika pitkälle nuoruuteen saakka. Nokkahuilun soittelu laajeni muunkin muusiikki-touhun pariin, eikä siitä toki ole ollut haittaa silloin eikä nyt myöhemminkään näyttämötaidetta harrastaessa. En kuvaisi itseäni erityisen sosiaaliseksi ihmiseksi,…

lue lisää