Haluatko valoa ja paloa työarkeesi?

Klikkaa itsesi Kipinöitä -uutiskirjeen tilaajaksi ja saat samalla maksuttoman täytettävän huoneentaulun kirkastamaan työarkesi ydintä. Emme spämmi, vaan saat ensimmäisten joukossa ilmoituksen Kirkasteen uudesta blogipostauksesta sähköpostiisi. Kipinöitä -blogitekstejä julkaistaan työn ilo tueksi 1-4 kertaa kuukaudessa.

Marketing by

Blogit

Miten mielekkyyden kokemusta voi vahvistaa töissä?

Mihin suuntaamme ajatuksemme, sitä toteutamme. Negatiivinen ajattelu tuottaa negistelyä, ratkaisukeskeinen ajattelu tuottaa ratkaisuja, myönteinen ajattelu tuottaa mielekkyyden kokemuksia.

Kyse ei ole niinkään siitä, miten asiat faktisesti ovat, vaan siitä, miten suhtaudumme niihin. Olosuhteesi voivat siis olla haasteelliset, mutta voit itse valita, mistä näkökulmasta tilannettasi katsot. En puhu pakkopositiivisuudesta tai hankalien asioiden ohittamisesta tekohymy naamalla. Puhun aktiivisesta otteesta omaan työhyvinvointiin, puhun oman toimijuuden ja osallisuuden säilyttämisestä omassa työssä. Puhun sinusta ja minusta – siitä, mihin itse voimme vaikuttaa.

Haluatko säilyttää epätyydyttävän tilanteen työmaallasi? Kaipaako joku asia muutosta? Juututko kuitenkin vellomaan, tuntuuko, että et voi vaikuttaa asioihin? Voi olla, että et voikaan muuttaa kaikkea. Sinun ei välttämättä tarvitse – voit viilata näkökulmaasi. Jos rakentavat näkökulmat meinaavat olla hukassa, ei hätää: Tätä voi harjoitella!

Tähän voit vaikuttaa:
• Mitä tunnetta haluat kokea työpäivän päätteeksi?

Kiitollisuutta?
Tyytyväisyyttä?
Ylpeyttä tehdystä työstä?
Olkoon tunnekaipuusi mikä tahansa, suuntaamalla huomiosi tähän tunteeseen vaikutat työpäiväsi valintoihin.

• Esitä itsellesi valintatilanteessa kysymys:

Tukeeko toimintani päivän tunnetavoitettani?

Tukeeko juuri tämän työtehtävän priorisointi tyytyväisyyttäni päivän päätteeksi? Olenko työpäivän päätyttyä ylpeä tehdystä työstä, jos nyt menen someen? Vaikuttaako se asiaan? Onko minulla kiitollinen mieli, jos toimin näin?

Kysy, kysy, kysy!

• Kirjoita tunnetavoitteesi näkyville!

Kun näet tavoitteesi pitkin työpäivää, se muistuttaa sinua asiasta – valinta on sinun.

 

Mielekkyyden kokemuksen vahvistaminen ei ole yleensä mikään pikkujuttu työympäristössä. Haasteeksi saattaa muodostua kiire, tympeät työkaverit, paskat pomot tai muut työelämän kompastuskivet. Omiin tunnetavoitteisiin keskittyminen saattaa tuntua aluksi oudolta: ”Mitä mie nyt tämmöstä höpöhöpöä...?”

Pitkäkestoisen mielekkään ajattelun ja toiminnan harjoittelu vie aikaa. Nopeamman tyydytyksen saa usein vanhoilla konsteilla; hautautuminen someen, ”ei tästä tule mitään”-ajattelu, tai vaikkapa itsen (tai toisten) syyttely. Toki on niin, että some-pako ja marina ovat ihan paikallaan silloin tällöin, mutta työhyvinvointia kannattelevia konsteja ne eivät ole. Ajattelun aktiivinen suuntaaminen mielekkyyksiin tuottaa kuitenkin tulosta pidemmällä aikavälillä.
Jos haluat työarkeesi iloa, tee siitä tavoite.

Valheellinen vahvuus – Miten satuttavista sankaritarinoista pääsee eroon?

Kirjoitan tätä tekstiä parhaillani kamppaillen tämän kysymyksen äärellä. Olen hiukan kipeänä, mutta en niin kipeänä, ettenkö voisi kirjoitella muutamaa ajatusta ylös. Tässä vaan, kotona, pyjamassa, teekupin äärellä, pikkuisen niiskuttaen, pää vain hiukan raskaana ja kipeänä.

Vielä muutama vuosi sitten tällainen olo ei olisi ollut mikään este täysipainoiselle työpäivälle. Vähän buranaa sekä kurkkupastilleja itseä ajatelle, ja lisää käsienpesua toisia ajatellen. Koska ”Minä en ole koskaan sairaana”. Enkä juuri ollutkaan poissa työstä flunssan tai mahataudin takia. Sairastin harvoin kausipöpöjen aiheuttamia tauteja, koska minähän en ole koskaan sairaana. Tämä tarina jätti kuitenkin huomiotta sen, että pöpöt saattoivat iskeä viikonloppuisin ja loma-aikoihin. Tämä tarina jätti huomiotta myös sen, että menin töihin puolikuntoisena huomioimatta oireitani. Koska minä en ole koskaan sairaana.

Tosiasiassa olin perussairauteni takia todella paljon sairaana, välillä hyvin vakavasti, välillä myös pitkillä sairauslomilla. Mieleni ei voinut hyväksyä, että voisin sairastaa perussairauteni lisäksi vielä peruspöpöjenkin takia; ne tuntuivat perussairauteni rinnalla pikkujutuilta! En halunnut olla työnantajalle sellainen kuorma, jonka takia aina joudutaan miettimään ”järjestelyjä”. Jonka takia asiakassuhteet ja asiakkaiden prosessit kärsivät. Josta on liikaa vaivaa... Loin huomaamattani suojakseni valheellisen vahvuuden tarinan, jonka kanssa kamppailen edelleen.

En ole koskaan sairaana, koska:

• Olenko hyvä ja sitoutunut työntekijä, jos jään lepäämään?
- En.
• Tuotanko työkavereille harmia, jos jään lepäämään?
- Tuotan.
• Tuotanko asiakkaille harmia, jos jään lepäämään?
- Tuotan.
• Pystynkö tekemään tässä olossa jotain työhommia, edes jollain teholla?
- Pystyn, jotain, jollain.

Sinnikkään tiedostamisen ja harjoittelun avulla olen opetellut kysymään itseltäni näissä tilanteissa hieman toisenlaisia kysymyksiä, jotta voisin kertoa itselleni myös toisenlaista tarinaa. Nykyään kysyn:

Millainen työntekijä jää lepäämään, kun on kipeänä?

• Vastuullinen?
- Kyllä.
• Omaa työtään, asiakkaitaan ja työyhteisöään arvostava?
- Kyllä.
• Itseään ja ammattitaitoaan arvostava?
- Kyllä.
• Pitkäjänteisesti työhyvinvoinnistaan ja terveydestään huolehtiva?
- Kyllä.

Uusien sekä tervettä toimintaa tukevien tarinoiden ja toimintamallien rakentaminen ei tapahdu hetkessä. Ei ne satuttavat sankaritarinatkaan ole syntyneet hetkessä! Ne ovat syntyneet selviytymiskeinoiksi pitkällä aikavälillä, usein jo lapsuudesta lähtien.

Siksi minäkin hyväksyn, että taiteilu uuden tarinan ja toimintamallin äärellä ei ole aina sujuvaa ja tyylikästä. Tänään osasin jäädä kotiin lepäämään, huomisesta en tiedä. Tänään opettelen kysymään itseltäni: Mitä jaksan? Tänään kirjoitan näitä ajatuksia ylös, vaikka voisin vain köllötellä. Kirjoitan, koska tämän jaksan. Kirjoitan, koska ajattelen, että tämä vie minua eteenpäin uuden tarinan tiellä.

Toivottavasti Sinuakin.

 

Let ́s Flow!

Flow-sanasta on tullut kätevä arkikielen ilmaus kuvaamaan hyvää meininkiä, merkityksellisyyttä, tehtävän imua ja hommien sujuvaa etenemistä. Onnellisuustutkija Mihály Csíkszentmihályin flow-teoria asettuu usein toimivaksi viitekehykseksi, kun puhutaan työn mielekkyydestä.

Csíkszentmihályi on tutkinut onnellisuutta vuosikymmenten ajan: Millaisissa tilanteissa ihminen kokee syvää iloa ja nauttii olemassaolostaan? Näissä hetkissä syntyy flow-tila, jolle on tyypillistä ajantajun katoaminen, intensiivinen keskittyminen ja tehokas aikaansaaminen. Elämä tuntuu tasapainoiselta ja merkitykselliseltä juuri nyt – Ei ihme, että flow´n käsite on leipoutunut keskeiseksi myös länsimaisessa työhyvinvointikeskustelussa!

 

Mitä flow’ssa oikeastaan tapahtuu?

Neuropsykologisesta näkökulmasta katsoen flow aiheuttaa aivoissa toisaalta vipinää, toisaalta rauhoittunutta fokusoitumista. Vaikuttaa siltä, että flow aiheuttaa muutoksia mm. dopamiinin erittymisessä. Dopamiini on yksi aivojen mielihyvähormoneista, ja sillä on oma vaikutuksensa esim. ihmisen uteliaisuuden heräämisessä.

Toisaalta flow-tila näyttäisi rauhoittavan niitä aivojen osa-alueita ja toimintoja, jotka liittyvät itsekritiikkiin, kontrollointiin ja ulkoisiin motiiveihin tai ärsykkeisiin vastaamiseen. Näin aivoissa ikään kuin vapautuu tilaa uusille ”kytkennöille” ja toimintamahdollisuuksille. Syvä keskittyminen mahdollistuu, ja ”pitäisi tuokin hoitaa” -ajatukset eivät pääse vaivaamaan. Aivojen mekanismit tuottavat vahvan merkityksellisyyden kokemuksen juuri käsillä olevan tehtävän äärellä. Ihminen kokee potentiaalinsa olevan täydesti ja aidosti käytössä, hän hallitsee tilanteen ja on ehjästi oma itsensä.

Työn kontekstissa työntekijän voidaan ajatella olevan parhaimmillaan juuri flow-tilassa; tehokas ja motivoitunut. Flow´ssa työskennellessään ihminen ei myöskään kuormitu samalla tavalla kuin ”pakkopulla-hetkissä”, vaan työ on tyydyttävää ja mielekästä, haasteet juuri sopivan kutkuttavia. Mutta suuntautuuko flow aina oikeisiin, työn kokonaisuutta edistäviin asioihin?

 

Miten flow saavutetaan ja miten sitä suunnataan?

”Olin ihan flow´ssa...” ”Mulle tuli semmonen flow...” Usein ajatellaan, että flow on jonkinlainen mystinen tila, joka tulee ”jostain” ikään kuin annettuna tai vahingossa, vähintäänkin ”kaiken” loksahdettua ihmeellisesti kohdalleen. Toki netti on pullollaan myös kaikenlaisia checklistoja, joiden avulla luvataan pääsyä flow-tilaan. Tässä, niin kuin monessa muussakin, on kuitenkin kyse taidosta, jonka aktivoimista ja suuntaamista voi harjoitella.

Työn kontekstissa flow-tila vaatii ainakin neljää asiaa:

1. Tehtävän ja resurssien tasapaino

Homman vaativuuden pitää olla tasapainossa tekijänsä resurssien kanssa. Sopiva haasteenpoikanen siivittää flow´ta, mutta pähkinä ei saa olla liian suuri purtavaksi. Myös aikataulullinen tasapaino kuuluu tähän: Aikaresurssin on oltava riittävä suhteessa työn määrään.

Liiallisen haasteen tunnistaa usein siitä, että aloittaminen ahdistaa. Liikkeelle ei pääse, koska ei tiedä, miten lähteä liikkeelle, mistä päästä alkaa hommaa purkamaan tai avaimia etsimään. Flow mahdollistuu vasta, kun saat perehdytyksen, ohjausta tai vähitellen hoksaat vaadittavan logiikan ja pääset kiinni itse tekemiseen. Toisaalta täysin rutiininomaiset tehtävät eivät myöskään vie flow´n äärelle. Rutiinien edessä tarvitaan siis mahdollisuus kehittymiseen ja uuden oppimiseen.

2. Keskittyminen

Flow´n edellytys on kyky ja toisaalta mahdollisuus keskittyä. Omaa keskittymistään voi mahdollistaa ja tukea rajaamalla ympäristön ärsykkeitä: Aina ei tarvitse olla online, ja on ihan ok laittaa oveen ”ethän häiritse nyt”-kyltti. Puhelimen piippailut ja työkaverien pahaa aavistamattomat kysymykset voivat olla myrkkyä flow´lle.

Arjen asiat ja eri elämäntilanteiden haasteet kampittavat monesti fokusoitunutta ajatteluamme, mutta tämän tiedostaminen auttaa haasteen hallintaa. Ovatko elämäsi stressitekijät nyt sellaisia, että tyydyt hiukan pinnallisempaan ajatteluun? Vai onko sinulla silti energiaa meditaatioon tai muuhun mieltä rauhoittavaan harjoitteluun, jotta voit fokusoida itsesi työtehtävän äärelle? Mikä on pienin asia, jonka voit/jaksat tehdä keskittymisen hyväksi?

3. Tavoitteen ymmärtäminen

Miksi minä teen tätä hommaa? Kun tämän kysymyksen vastaus on kirkkaana mielessä, ymmärrät, mikä on riittävästi, millainen on hyvä lopputulos ja milloin tämä tulos on valmis. Tavoitteen aikaikkunan voi määritellä monella tapaa: Onko kyse meneillään olevan työtunnin flow-työskentelystä, työpäivästä vai kokonaisen projektin lopputuloksesta?

Flow-tilan saavuttamisenkin kannalta tavoitteiden palastelu pieniksi osatavoitteiksi on suotavaa. Palastelu vahvistaa flow´n ykkösehdon, tehtävän ja taitojen tasapainon, toteutumista.

4. Palaute

Tunne siitä, että asiat etenevät ja menevät oikeaan suuntaan, tukee flow´ta. Palautetta ei välttämättä tarvitse edes saada joltain toiselta ihmiseltä; riittää, että voi kokea olevansa menossa oikeaan suuntaan ja kannustaa itseään tässä tietoisesti. Voidaksesi arvioida ja tsempata edistymistäsi aidosti, siinun pitää olla kuitenkin tukevasti kärryillä kolmosehdon eli tavoitteen ymmärtämisen suhteen.

Sisäinen kokemus asioiden etenemisestä saattaa vaatia tuekseen eri ihmisiltä eri asioita: Joku visualisoi, toinen sanoittaa, kolmas kaipaa ulkopuolisen kommentteja… Mikä on sinun tapasi vahvistaa omaa, flow´ta tukevaa palautetta?

 

Onko tämä ylipäätään flow´ta?

Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että me ihmiset olemme kaikki erilaisia. Luontaiset taipumuksemme flow-tilan suhteen ovat hyvin yksilöllisiä, eikä tässäkään nallekarkit mene tasan; toiset saavuttavat flow-tilan helpommin kuin toiset.

Aiemmin mainittujen tekijöiden lisäksi flow´n saavuttamisen helppouteen/vaikeuteen liittyvät siis myös persoonalliset ominaisuudet. Flow-kokemusten vertailu on niin ikään haasteellista (ja tarpeetonta?) niiden subjektiivisen luonteen vuoksi: Joku kokee syvää merkityksellisyyttä taulukkolaskennan äärellä, toinen asiakaskeskustelussa, kolmas suunnittelutyössä…

Olennaista on kuitenkin se, että omaan flow-tilaan tai -tilattomuuteen on mahdollista vaikuttaa. Tunnista flow-tilaan vaikuttavia tekijöitä työarjessasi. Tunnista organisaatiosi ja omia työrutiinejasi: Kampittavatko vai tukevatko ne flow´n neljää perusehtoa? Opettele olemaan tietoisesti läsnä erilaisissa työtehtävissä ja -tilanteissa. Tutki itseäsi työntekijänä: Millaisia keskittymisen edellytyksiä sinä tarvitset? Mikä sinua motivoi? Mihin tähtäät?

 

Sinun flow´si on ainutlaatuinen – ja vain sinä voit siihen vaikuttaa!

 

Työn flow´hun, merkityksellisyyteen ja motivaatioon liittyviä kysymyksiä voi pohtia myös yhdessä työnohjaajan kanssa. Kurkkaa Kirkasteen työnohjauspalvelut täältä!