Onnellisen työn talo

Työkyky ja työhyvinvoinnin kokemus koostuvat fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista osa-teijöistä. Kyseessä on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen – kuin talo, jossa eri kerrokset ja huoneet tukevat toisiaan ja ovat toisistaan riippuvaisia tehden rakennuksesta terveen ja toimivan.

Työterveyslaitos on lanseerannut työkyky-talon ajatuksen jo aikaa sitten, ja malli on otettu organisaatioissa hyvin käyttöön. Talokaavio on tuttu työsuojelusta, strategiapapereista, ammattiliittojen sivuilta, työterveyshuollosta ja kahvihuoneiden seiniltä. Kiinnostavaa on se, kuinka ajatus toteutuu käytännön työelämässä, ja mitkä ovat niitä osa-alueita, joihin työntekijät kokevat voivansa itse vaikuttaa. Kohtaavatko työkyky-strategiat ja työntekijöiden arki? Millaista työhyvinvoinnin taloa teidän yrityksessänne rakennetaan? Asuuko siellä onnellinen työ?

 

Tuuletusta huoneisiin, omakohtaisuutta katseisiin

Olemme muokanneet Kirkasteessa tätä tuttua talomallia omanlaiseksemme talopaketiksi, jonka avulla tyhy-teemaan on päästy käsiksi yhdessä, mutta työntekijän omakohtaisesta näkökulmasta katsoen. Työkyky on taito, jota jokainen työntekijä voi ylläpitää ja kehittää. Asia ei kuulu vain työterveyshuollolle, johdolle tai erikseen nimetylle tiimille. On tärkeää, että myös jokainen työntekijä pääsee työpaikkansa työhyvinvoinnin rakenteisiin sisälle. Asian voi kokea omakseen vasta kun siihen saa aidon kosketuksen.

Korona-aikana emme valitettavasti pääse konkreettisesti tapaamaan onnellisen työn talossa tyhy- verstaassamme, mutta ajatusta voi silti jakaa. Onnellisen työn talo rakentuu neljästä kerroksesta, joista löytyy yhteensä seitsemän huonetta:

 

 

Leikitään hetki, että ollaan tässä talossa on meneillään asuntonäyttö. Jos talo olisi sinun työpaikkaasi kuvaava rakennus, miltä eri kerroksien huoneet
näyttäisivät? Mitä asioita huoneissa olisi – millaisista asioista kunkin huoneen kalustus koostuu? Olisiko raikasta, vai tuuletuksen tarvetta? Puuttuuko jotakin olennaista? Saattaa olla, että tekisi mieli vaihtaa vähän järjestystä tai puunata pintoja uusiksi. Joku kolkka talossa saattaa saada aikaan myös ihanan tunteen: ”Joo, tää on niin mun paikka. Kaikki kohdallaan.”

Tärkein kysymys tämän talon huoneissa liikuttaessa lienee kuitenkin seuraava: Mitä minä voin tehdä itse, jotta tämä huone palvelisi kokonaisuutta parhaiten?

On olennaista ymmärtää, ettei organisaation työhyvinvointi rakennu jossakin, vaan se rakentuu jostakin: Meidän jokaisen omasta taidosta ylläpitää ja tukea omaa sekä toisten työkykyä ja työhyvinvoinnin kokemusta. Huoneet ovat toki erilaisia, toimimisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet ovat niissä erilaisia. Toimintamahdollisuudet ovat kuitenkin olemassa joka huoneessa, kunhan vain koemme ne omaksemme.

 

Hyvällä huollolla talo pysyy terveenä

Työkyvyn ylläpitäminen on siis yksilöllinen taitonippu, joka koostuu fyysisitä, psyykkisistä ja sosiaalisista osatekijöistä. Työyhteisöissä työntekijöiden taidot kietoutuvat toisiinsa luoden jokaiselle yhteisölle omintakeisen luonteen. Olemme jokainen työpaikkamme onnellisen työn talon yksilöllisiä rakennuspalikoita.

Jokainen voi huolehtia fyysisestä kunnostaan ja henkisestä vireydestään terveillä elämäntavoilla. Nämä teemat näyttäytyvät erityisesti talon pohjakerroksessa; terveyden ja toimintakyvyn huoneessa. Lisäksi talon ympärillä on runsaasti tekijöitä, jotka suojaavat terveyttä ja toimintakykyä myös töissä; mm. perhe, ystävät, harrastukset, kulttuuri sekä yhteiskunnalliset työhyvinvointia tukevat järjestelmät.

Työtehtävän ja työntekijän välisen suhteen tasapainon löytyminen vaati itsereflektiota. Pärjäänkö hommani kanssa näin? Saanko riittävästi onnistumisen kokemuksia? Mitä tarvitsen? Näille pohdinnoille on tilaa erityisesti talon toisen ja kolmannen kerroksen huoneissa, joissa esillä ovat ammatillisen osaamisen teemat sekä arvo- ja motivaatiokysymykset.

Sosiaalisia osatekijöitä pääsee tarkastelemaan talon ylimmän kerroksen huoneissa. Työoloihin liittyy toki paljon muutakin kuin sosiaalisia yhteyksiä, mutta niiden kehittäminen vaatii aina yhteistyötä ja vuorovaikutustaitoja. Työyhteisön laatu vaikuttaa merkittävästi työhyvinvoinnin kokemukseen. Parhaimmillaan työyhteisön hyvästä pöhinästä syntyvä toimintaenergia kannattelee vapaa-aikanakin.

Onnellisen työn talon kerrokset ja huoneet luovat siis kokonaisuuden, jotka tukevat toinen toisiaan, ja joita kannattaa kehittää yhdessä. Vaikka itse kunkin oman vastuun tiedostaminen on tärkeää, tarvitaan toki se työpaikan oma tyhy-suunnitelma, jossa koko organisaation työkyvyn tarkastelulle otetaan aika ja suunnataan paukkuja. Onnellisen työn talo voi olla malli, jonka avulla työntekijöitä saadaan sitoutettua yhteiseen hyvinvointityöhön. Se voi olla myös väline tiedonkeruuseen ja kehittämiseen, jolla organisaatio pystyy suuntaamaan tyhy-resurssejaan oikealle ovelle. Tieto talon kunnosta on lopulta yhteisöllisesti rakentunutta – siksi kunnossapitoonkin on syytä paneutua porukalla.

Vilkaise Onnellisen Työn Talo© -vertas täältä.

Huom! Tästä tavallisten aikojen verstaasta on kehitteillä korona-aikaan soveltuva etämalli!