Työpäivän juoni – tarinallinen näkökulma itsensä johtamiseen

Itsensä johtaminen on työelämätaitojen kokonaisuus, jossa on kyse toimintaenergian ja huomion suuntaamisesta työpäivän aikana. Suuri osa päivittäisestä toiminnastasi on rutiinien suorittamista, työpaikallakin. Pyörää ei toki kannata keksiä aina uudelleen, ja on mielekästä säästää toiminta- ja ajatteluenergiaa automatisoimalla arkitoimintaa. Kiinnität huomion asioihin, joihin olet tottunut sen kiinnittämään, sen kummemmin asiaa kyseenalaistamatta.

Huomioitamme ohjaa mielessämme liikkuvat ajatuskulut, niin sanottu sisäinen puhe tai sisäinen tarina. Sisäinen puhe ohjaa tapaamme suhtautua asioihin ja kohdata niitä. Niinpä sinullakin on aikaisempien kokemustesi perusteella ennakkokäsitys eteesi tulevasta työtehtävästä, asiakastilanteesta, neuvottelusta jne. Huomiosi kiinnittyy tiettyihin seikkoihin automaattisesti.

Narratiivisen eli tarinallisen ajattelun mukaan nämä automaatiot syntyvät jatkuvassa vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. Asetumme ja asetamme itsemme tilanteeseen sopivaan tarinaan, ikään kuin juoneen, sen mukaan millaisia käsityksiä olemme luoneet itsestämme ja maailmasta elämämme varrella. Toimimme
sen roolin mukaan, minkä kulloisessakin tilanteessa ymmärrämme osaksemme. Peilaamme omia roolejamme suhteissa toisiin ihmisiin, ja toisilta saamamme sosiaalisen palautteen myötä eri roolit voivat vahvistua tai heikentyä. Sisäinen puheemme ja sisäinen tarinamme ohjaavat myös käsityksiämme sekä odotuksiamme kanssaihmisten toiminnasta. Siksi muodostamme ennakkokäsityksiä kovin helposti.

Mutta onko sisäisen puheemme ohjaama suunta aina se mielekkäin huomion kiinnittämisen tapa? Itsensä johtamisen pulmat nousevat esiin etenkin silloin, kun automaatio ei pädekään eteen tulevaan tilanteeseen. Omien vakiintuneiden ajattelu- ja toimintamallien muuttaminen tuntuu työläältä ja ajatus muutoksesta
aiheuttaa usein epämukavuutta.

Sisäinen puheemme saattaa pitää sisällään myös negatiivista tarinankerrontaa, kuormittavia rooleja ja hyvinvoinnin kannalta haasteellisia juonikulkuja. Tämä kaikki voi tapahtua ikään kuin huomaamatta ja itsestään, ellei omaan sisäiseen puheeseen kiinnitä huomiota. Sisäisen puheen voi laukaista niin
mielensisäiset tekijät kuin ulkoisetkin ärsykkeet. Reagoimme eri tilanteisiin muistojemme ja tunnesidostemme kautta, emmekä välttämättä edes ymmärrä, miksi reagoimme niin kuin reagoimme. Joidenkin sisäisten tarinoidemme juuret saattavat olla hyvinkin kaukana menneisyydessä, aina lapsuudessa saakka. Kannammehan mukanamme monenlaisia merkittäviä tarinoita itsestämme: ”Hän oli jo vauvana niin temperamenttinen...” ”Sinä olet ollut lapsesta saakka tuollainen ujo...” Olennaista on kuitenkin se, ovatko sinusta ja sinulle kerrotut tarinat totta tänään. Millaista tarinaa kerrot itsellesi itsestäsi nyt? Millaisia uskomuksia ylläpidät?

Useimmat meistä tunnistavat joitakin seuraavista rooleista itsessään ja työyhteisössään:

• tuomari - etsii jatkuvasti vikoja omasta toiminnastaan
• täydellisyyden tavoittelija - ei ole koskaan tyytyväinen omiin suorituksiinsa
• suorittaja - kokee hyväksyntää suorittamisensa kautta
• uhri - hakee hyväksyntää marttyyri-tarinaan heittäytymällä
• ylivarovainen - ei uskalla tehdä päätöksiä tai ottaa riskejä
• kontrolloija - pelkää epäonnistumista eikä osaa luottaa muihin
• välttelijä - ei ota vastuuta ja kaihtaa hankalia tilanteita
• stressaantuja - ei pysty rauhoittumaan
• miellyttäjä - hakee hyväksyntää olemalla rajaton

Kun ryhdyt kiinnittämään huomiota sisäiseen puheeseesi ja automaattisiin ajatuskulkuihisi, on mahdollista päästä kiinni työarkeasi mahdollisesti kuormittaviin ajattelun mekanismeihin. Löydät varmasti myös työn mielekkyyttä ja ammattitaitoasi tukevia ajatuskulkuja! Kun tiedostat ajatteluasi, voit myös valita ajatteluasi.

Kynä ja paperi ovat myös tässä hyviä apuvälineitä: Harjoittele sisäisen puheesi kuulemista kirjoittamalla ajatusketjujasi ylös. Tarkkaile erilaisten työtilanteiden herättämia ajatuksia ja tunteita. Millaista toimintaa ne saavat aikaan? Millaiseen rooliin tai tarinaan asetut tunteinesi ja toimintatapoinesi? Jos huomaat
kokonaisuudessa kuormittavuutta, voit ryhtyä rakentamaan tilannettasi paremmin palvelevaa tarinaa. Tarinan uudelleenrakentaminen antaa sinulle mahdollisuuden toimia itseäsi ja hyvinvointiasi vahvistavalla tavalla, ja opit johtamaan itseäsi mielekkäällä tavalla.

Työelämän muutostilanteet haastavat meitä ketterään itsensä johtamiseen, jotta pysymme työarjen kärryillä motivoituneina ja hyvinvoivina. Tarinallinen näkökulma toimii tässä hyvänä työkaluna; se vie kuuntelemaan sisäistä puhetta ja sitä kautta itsensä johtamisen juuria. Tähän tutkimiseen voit saada lisää eväitä myös työnohjauksesta. Mistä roolista tai tarinasta käsin suuntaat toimintaenergiaasi ja huomiotasi tänään? Onko työpäivässäsi tilaa juonenkäänteille?

 

Kurkkaa Kirkasteen työnohjauspalvelut täältä.